Suomessa vedenhankinta tapahtuu useimmiten erilaisten kaivorakenteiden avulla. Yleisempiä kaivotyyppejä ovat vesirengaskaivo (kuilukaivo), siiviläputkikaivo sekä porakaivo. EU:n vesitilastojen mukaan kaivojemme vedet ovat usein happamia ja niissä saattaa esiintyä myös terveydelle vaarallisia yhdisteitä. Siksi säännöllinen veden laadun seuraaminen vesinäytteiden avulla auttaa kaivon haltijaa varautumaan mahdollisiin kaivon huolto- ja kunnostustarpeisiin.
Usean kaivon veden laatu saattaa heikentyä esimerkiksi sade- ja sulamisvesien johdosta. Maaperässä ei aina ole kaivon veden laatua turvaavaa pintavesitiiviyttä, jolloin sulamisvedet ja sadevedet pääsevät heikentämään veden laatua kaivossa. Kaivoon voi joutua myös pieneläimiä tai kaivon rakenteiden ovat pettäneet esimerkiksi kasvien juurien vuoksi. Kaivon pohjalle veden mukana kulkeutuva liete tai sakka saattaa heikentää huomattavastikin veden käytettävyyttä. Jos kaivon lähellä on jätevesijärjestelmä tai vuotava viemäriverkosto, saattaa jäteveden mukana kaivoon kulkeutua myös vettä käyttäviä sairastuttavia taudinaiheuttajia.
Kaivo tulee tarkastaa säännöllisesti joka kevät aina sulamisvesien poistuttua. Kaivohuoltoja tulisi tehdä 5 vuoden välein. Vesinäytteitä on suositeltaa ottaa 2-3 vuoden välein.
Ammattimaisesti tehty kaivohuolto turvaa veden laadun sekä kaivon käytettävyyden. Hyvin toimiva talousvesihuolto tuo myös myyntiarvoa haja-asutusalueella olevalle kiinteistölle.
Kaivon kuntotutkimuksen ja tarvittavien huoltotoimenpiteiden tekeminen oikea-aikaisesti saattaa myös säästää kaivonkäyttäjän kalliimmilta korjauskuluilta. Heikko veden laatu saattaa aiheuttaa myös kiinteistön käyttövesiputkistoihin korroosiovaurioita. Korroosiovaurioiden välttäminen kaivon kunnostuksella sekä tarvittaessa oikeantyyppisellä vedenkäsittelyllä lisää myös kiinteistön elinkaarta ja käytettävyyttä.
Kaivon ongelmat eri vuodenaikoina
Kuivina kesäkausina alueen pohjaveden pinta saattaa laskea niin alas, ettei veden pumppaaminen kaivosta enää onnistu. Rengaskaivon syventäminen, pohjalietteen poisto, sekä tukkeutuneen pohjasuodatusmassan vaihto saattavat auttaa tällaisessa tilanteessa.
Talvella kaivon renkaat saattavat liikkua roudan vaikutuksesta, jos kaivon routasuojausta ei ole tehty riittävän hyvin.
Sadekausina kaivon renkaiden välinen rako saattaa päästää kaivoon pintavettä, tai pieneläimet pääsevät kaivoon pilaamaan veden laatua. Pintavesien mukana kaivoon saattaa kulkeutua bakteerien kasvuravinteita, humusta tai jopa taudinaiheuttajia. Vuotava kaivorakenne lisää huomattavasti mikrobiologista saastumisriskiä.
Huoltamaton kaivo on taloudellisesti kannattavaa kunnostaa, jotta turvataan talousveden saanti kaikkina vuodenaikoina. Joskus kaivoveden heikkeneminen saattaa johtua alueellisesta pohjaveden joko kemiallisesta ja/tai mikrobiologisesta saastumisesta. Tällöin pohjaveden laadun ja riskien arvioinnin jälkeen saattaa olla turvallisempi ratkaisu toteuttaa uusi kaivo sellaiseen paikkaan, jossa pohjavesi ei ole saastunut.
Suomen Puhdasvesi Yhtiöt on yli 26 vuoden ajan palvellut laitetoimittajista riippumattomasti kaikkia puhdasta vettä tarvitsevia tahoja. Suoritamme kaivojen huollot, korjaukset, desinfioinnit sekä tarvittaessa kaivon lähiympäristön mahdollisesti vaatimat maanrakennustyöt pitkäaikaisella kokemuksellamme.
Käytössämme on kenttälaboratorio, jonka avulla voimme varmistaa talousveden laadun kenttäolosuhteissa. Veden mikrobiologiset tutkimukset on suositeltavaa teettää ennen ja jälkeen kaivon kunnostuksen. Kaivon veden laadun tutkimuksiin kannattaa aina käyttää Ruokaviraston hyväksymiä ja valvomia laboratorioita.
Kaivohuoltoon tulee varata riittävästi aikaa. Ilman maanrakennustöitä kaivon kunnostus kestää 2-8 h, riippuen kaivorakenteen kunnosta.
Täällä kerromme Suomen Puhdasvesi Yhtiöiden kaivonkunnostuspalveluista.
Simo Heininen
Vesihuoltoalan asiantuntija