Vesikorroosio on ongelma, joka uhkaa vanhentuvaa vesihuoltoinfrastruktuuriamme. Mitkä tekijät ovat aiheuttaneet vesijärjestelmissä hallitsematonta korroosiota ja mitä vesikorroosion välttämiseksi voidaan tehdä? Tutustu vesijärjestelmien korroosiontorjuntaan perehtyneen, alalla yli 30 vuotta vaikuttaneen asiantuntijan omakohtaisiin kokemuksiin vesikorroosion tilanteesta Suomessa.
Johdanto
Vesikorroosiosta eli veden aiheuttamasta syöpymisestä puhutaan vähän, vaikka se on yksi vakavimmista Suomen vesihuoltoinfrastruktuuriin vaikuttavista ongelmista. Tämä ilmiö voi aiheuttaa suuria taloudellisia kuluja ja vaarantaa kansalaisten turvallisuuden. Veden aiheuttamaa korroosiota on kuitenkin tutkittu kansainvälisesti ja myös kansallisesti. Mielenkiinnolla olen havainnut, että riippuen tutkijan näkökannasta ja roolista, syyksi on joskus laitettu talousveden laatu, joskus taas huono putkiston materiaalin laatu. Vihjaavaa syyttelyä ovat saaneet myös huolimattomat asennukset sekä täysin vesikemiasta pihalla oleva projektivalvonta. Miksi vesikorroosio on niin vaikea aihe ja miksi eri tahoilla on niin eri käsitykset samasta luonnonlakeihin perustuvasta asiasta?
Sinun ei tarvitse olla vesikemian ekspertti jotta voit päätellä, että vesi syövyttää ja eri rakenteet korrodoituvat vain luonnonlakien mukaisesti. Kukaan, edes konsultti, ei voi kiertää tai tulkita luonnonlakeja omalla tavallaan – luonnonlait ovat meille kaikille samanlaisia.
Miksi vesikorroosio on sitten niin vaikea asia ratkaista?
Mitä on vesikorroosio?
Vesikorroosiota tapahtuu, kun vesi reagoi ei-toivotusti eri metallien tai seosten kanssa, aiheuttaen niiden hajoamista ja heikkenemistä ajan myötä.
Suomessa vesikorroosio voi vaikuttaa moniin rakenteisiin, kuten putkistoihin, vesitornien ja alavesisäiliöiden sisärakenteisiin sekä vesijohtoverkostoihin. Myös kiinteistöjen vesijohtoverkostot saavat oman osuutensa vesikorroosion aiheuttamasta haitasta.
Vesikorroosion syyt
Veden laatu
Vaikka Suomen juomavesi tunnetaan korkeasta laadustaan, sen kemiallinen koostumus voi silti vaikuttaa vesikorroosioon. Esimerkiksi rajusti vaihteleva happipitoisuus ja pH-arvo voivat kiihdyttää korroosioprosessia. Suomessa on kemiallisesti tarkasteltuna talousvedessä liian vähän korroosiolta suojaavia suoloja. EU:n vesitilastojen valossa me suomalaiset juomme happamia suovesiä. Suovesi on hapan, sen pH-arvo on matala ja vähähappisessa vedessä eivät lahottajabakteerit pääse toimimaan.
Mielestäni myös mikrobiologiseen vesikorroosioon olisi syytä kiinnittää tulevaisuudessa nykyistä enemmän huomiota.
Materiaalien valinta
Eri vesijärjestelmissä käytettävien materiaalien valinta on toinen merkittävä tekijä. Metalliputket ja -rakenteet, jotka eivät ole riittävästi suojatut, ovat alttiimpia vesikorroosiolle varsinkin sellaisissa olosuhteissa, joissa järjestelmään johdettavan veden korroosio- tai syövyttävyysindeksi viittaa selvästi veden olevan syövyttävää tai lievästi syövyttävää.
Iäkkäiden rakennusten käyttövesiputkissa on käytetty eri vuosikymmeninä eri materiaaleja. Kiinteistöihin toimitettavan talousveden laadun tulisi soveltua mahdollisimman monen, eri materiaaleista valmistettujen vesiputkistojen käyttöön, ilman että iäkäs putkisto joutuisi hallitsemattomaan vesikorroosioon.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – vai onko?
Vaikka lainsäädännössä on selkeät velvoitteet jo suunnitteluvaiheessa kiinteistöön johdettavan talousveden laadulle, ei tätä jostain syystä käytännössä noudateta. Suunnittelussa myös oletetaan, että jos kiinteistöön toimitetaan talousvesiasetuksen laatuvaatimukset täyttävää talousvettä, voidaan vesikemiallinen suunnittelu ja riskiarviointi sivuuttaa. Näin ei valitettavasti ole, jos asiaa tarkastellaan riittävän laaja-alaisesti myös vesikemian kannalta.
”Kohta 4 § Veden laatu
Rakennuksen vesilaitteistoon johdettavaksi aiotun veden laadun on oltava erityissuunnittelijan tiedossa laitteiston teknistä suunnittelua ja korroosion välttämistä varten.”
– Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta:
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2023/62
Seuraukset
Taloudelliset kustannukset
Vesikorroosio voi aiheuttaa suuria taloudellisia kustannuksia vesilaitoksille, kunnille ja yrityksille sekä yksityisille kiinteistönomistajille. Korroosion vaurioittamat putket ja rakenteet vaativat kalliita korjauksia ja ylläpitoa. Esimerkiksi vesijohtovuodot voivat aiheuttaa suuria vesihävikkejä ja lisätä vedenkäsittelykustannuksia.
Turvallisuusuhat
Korroosiovauriot voivat myös aiheuttaa vakavia turvallisuusriskejä. Heikentyneet rakenteet, kuten vesitornien- tai alavesisäiliöt saattavat alkaa vuotaa. Onhan Suomessa koettu myös vesitornin romahdus vuonna 2012.
Ratkaisut ja ennaltaehkäisy
Vedenkäsittely
Yksi tapa vähentää vesikorroosiota on varmistaa, että vedenkäsittelyprosessit ovat asianmukaisia ja vedenkäsittelyn desinfiointijärjestelmä ei aiheuta vesikorroosion kiihtymistä.
Vaikka Suomen vesihuoltoa ohjaa kolme ministeriötä, (MMM, STM ja YM), ja asiantuntijaohjeita tuottavat niin THL, Ruokavirasto ja Valvira, ei vesikorroosiosta löydy edelleenkään riittävästi sellaisia viranomaismääräyksiä, joiden perusteella voitaisiin tapauskohtaisesti arvioida, onko vesikorroosion syynä kiinteistöön toimitettavan talousveden laatu vai asennuksesta tai materiaalivalinnasta johtuva hallitsematon tilanne.
Kansainvälisesti on käytössä useita erilaisia veden laadun korroosioindeksejä, joista kansallisesti Suomessa toimiva vesilaitosyhdistys on ohjeistuksissaan päätynyt käyttämään yhtä, hieman yksinkertaistettua korroosioindeksiä. Valitettavasti tämä korroosioindeksi ei ole viranomaismääräys, vaan se jää useasti vain tavoitteelliseksi arvoksi.
Materiaalien parantaminen
Uusien, korroosiota kestävien materiaalien käyttö voi auttaa vähentämään vesikorroosiota. Esimerkiksi muoviputket ja suojapinnoitteet voivat tarjota paremman suojan kuin perinteiset metalliputket.
Säännöllinen veden laadun valvonta ja ylläpito
Säännöllinen ja suunnitelmallinen veden laadun tarkkailu ja vesijärjestelmien ylläpito voivat auttaa havaitsemaan ja korjaamaan korroosiovauriot ennen kuin ne muuttuvat vakaviksi ongelmiksi. Veden laadun seurannassa voidaan hyödyntää erilaisia korroosioindeksiarvoja, joiden avulla voidaan arvioida veden laadun parantamistarpeita. Tämä voi myös pidentää huomattavasti vesihuoltoinfrastruktuurien käyttöikää ja vähentää pitkän aikavälin kustannuksia.
Tiedottamisen ja viestinnän vastuu vesikorroosion hallinnassa
Asiantuntijaryhmämme teki mielenkiintoisen havainnon siitä, miten tammikuussa 2023 kansallisella tasolla voimaan astunut juomavesidirektiivi on vaikuttanut Suomessa 50 suurimman vesilaitoksen tiedottamiseen esimerkiksi syövyttävyysindeksin osalta.
Voitte arvata että hämmästykseni oli suuri; vain yksi ainut viidestäkymmenestä vesilaitoksesta kertoi verkkosivuillaan toimittamansa talousvetensä olevan lievästi syövyttävää verrattuna Vesilaitosyhdistyksen suosituksiin. Miksi tiedottaminen on edelleen näin vajavaista?
Lopuksi
Vesikorroosio on vakava, mutta usein huomiotta jäävä ongelma Suomessa. Sen vaikutukset voivat olla laajat ja kalliit, mutta oikeilla toimilla ja ylläpidolla voidaan minimoida riskit ja pidentää infrastruktuurien elinikää. On aika tuoda vesikorroosio esille ja ryhtyä toimiin sen torjumiseksi.
Mahdollisuutemme auttaa
Meillä Suomen Puhdasvesi Yhtiöt Oy:ssä on yli 30 vuoden kokemus erilaisista veden laatuun liittyvien ongelmien ratkaisuista. Olemme toteuttaneet onnistuneesti useita vesikorroosion vähentämiseen tähdänneitä projekteja. Jos veden laatu mietityttää – ota yhteyttä: Me tunnemme veden!
Toimitusjohtaja
Simo Heininen
Kirjallisuuslinkkejä:
Kalkkikivialkalointi — opas veden syövyttävyyden vähentämiseksi.
Kiinteistöjen kupariputkien korroosio. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 62, Helsinki 2020.
Vesijohtomateriaalien vauriot ja käyttöikä Suomessa. Vesi-instituutin julkaisuja 3, 2008.
Putkimateriaalien kestävyys LVI-järjestelmissä. Samu Ahola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK).
Putkistomateriaalit kiinteistöissä ja vedenlaatu. Tutkija Tuija Kaunisto, Vesitalouslehti 1/2018.
Hyvät toimintatavat kiinteistöjen kuparisten vesijohtojen syöpymisen ehkäisemiseksi. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 76, 2022.